Uima-altaan veden laatuvaatimukset
| Mitattava arvo |
Suositeltava arvo |
| Aktiivihappi |
3.0 - 8.0 g/m³ |
| Bromipitoisuus |
2.0 - 4.0 g/m³ |
| Kokonaisalkalisuus |
80 - 120 g/m³ |
| Kokonaiskovuus |
100 - 200 g/m³ |
| pH |
7.2 - 7.4 |
| Sitoutunut kloori |
max. 0.4 g/m³ |
| Syanuurihappo |
25 - 50 g/m³ |
| Vapaa kloori |
0.6 - 1.0 g/m³ |
Aktiivihappi
Aktiivihappi on hapettava ja bakteereita tuhoava aine, mutta sen teho ei ole samaa luokkaa kuin kloorilla. Se yltää enimmillään 90 % kloorin tehosta. Aktiivihapen hyviä ominaisuuksia ovat mm. ihoystävällisyys ja hajuttomuus. Haittana on, että se ei ole kovin tehokasta levän torjuntaan.
Bromi
Bromi on halogeeninen alkuaine, josta on kehitetty uima- ja talousveden desinfiointiaine, toimii vähän samoin kuin kloori, hapettamalla ja hajottamalla. Liiallinen bromimäärä saattaa syövyttää esim. teräsosia ja laattasaumoja. Mikäli bromipitoisuus on liian pieni, vesi samenee ja siihen voi muodostua leväkasvustoa.
Kokonaisalkalisuus
Kokonaisalkalisuus (karbonaattikovuus) määrittää kuinka paljon vedessä on alkaalisia ainesosia (bikarbonaatti- ja/tai karbonaatti-ioneja). Kun kokonaisalkalisuus on oikealla tasolla, se estää pH-arvon nopeat muutokset ja se stabiloi pH-arvoa. Jos kokonaisalkalisuuden taso on liian matala, niin se syövyttää metallia ja uima-altaan reunat sekä pohja likaantuvat. Vesi saattaa myös muuttua vihertäväksi ja aiheuttaa silmien kirvelyä. Veden pH-arvo tällöin vaihtelee nopeasti happamen emäksisen välillä. Jos kokonaisalkalisuuden taso on liian korkea, vesi tulee sameaksi. Veden pH-arvoa on silloin vaikea säätää ja se pysyy jatkuvasti liian korkeana ja kloori menettää samalla desinfiointitehon.
Kokonaiskovuus
Kokonaiskovuus ilmaisee kalsium- ja magnesiumsuolojen määrää vedessä. Se kertoo onko vesi "kovaa" vai "pehmeää". Jos kokonaiskovuus on liian matala, niin vedestä tulee syövyttävää (mm. portaat ja pumpun metalliosat ruostuvat) ja se aiheuttaa altaan reunojen ja pohjan likaantumista. Jos taas kokonaiskovuus on liian korkea, suodatin voi tukkeutua ja se vaikuttaa suodatuksen tehokkuuteen. Vedestä tulee myös sameaa ja se myös kirvelee silmiä.
Veden pH
Veden pH:lla tarkoitetaan kuinka hapanta tai emäksistä vesi on. Vesi on hapanta, kun sen pH on alle seitsemän ja silloin se on emäksistä, kun veden pH on yli seitsemän. Vesi on neutraalia, kun pH on tasan seitsemän. Jos vesi on hapanta (pH on alle 7), niin silloin se on syövyttävää. Hapan vesi aiheuttaa ihon kutinaa ja silmien kirvelyä. Se voi myös vahingoittaa suodatinpumpun ja suodattimen metalliosia. Jos vesi on liian emäksistä (pH on yli 7.6), niin se vaikuttaa kloorin desinfioimiskyvyn alenemiseen ja aiheuttaa myös allasveteen sameutta tai saostumia. Liian korkea pH saa ihon ärsyyntymään ja silmät kirvelemään. Jos pH on 8.0, niin kloorin tehosta on jäljellä ainoastaan 20%.
Sidottu kloori
Sidottua klooria syntyy, kun vapaana oleva kloori reagoi vedessä olevien epäpuhtauksien kanssa. Sidottu kloori voidaan poistaa vedestä saostuksen (alumiinisulfaatin) avulla + vastavirtahuuhtelulla ja myös lisäämällä vapaan kloorin määrää vedessä.
Syanuurihappo
Syanuurihappoa voi muodostua altaaseen esim. klooristabilaattorin lisäämisen myötä tai käytettäessä päivittäin kloorina "stabiloitua klooria". 2 kg stabiloitua klooria synnyttää 1 kg:n syanuurihappoa, joka 20 m³:n vesimäärässä antaa syanuurihappopitoisuudeksi 50 g/m³. Aineen yliannostus saa vedessä aikaan "kloorilukon", tilan, jossa kloori on kemiallisesti sidottu ja tehoton. Oireina ovat vihertävä vesi, vaikka mittaukset antaisivatkin tulokseksi korkean klooripitoisuuden. Syanuurihappopitoisuuden ollessa liian korkea eli 80 - 100 g/m³ tai sen yli, ylijäämä on poistettava lisäämällä altaaseen puhdasta uutta vettä.
Vapaana oleva kloori
Vapaana oleva kloori tuhoaa vedestä bakteerit ja virukset sekä desinfioi sen. Kun klooria lisätään altaaseen, se tuhoaa siinä olevat bakteerit. Klooria tarvitaan kuitenkin niin paljon, että sitä jää vielä vapaaksi desifioimaan allasvettä.
